Kesäflunssa osoittautuikin suuremmaksi koitokseksi kuin osasin kuvitellakaan. Pari viikkoa on jo mennyt kurjissa fiilareissa. Töissä olen kuitenkin ollut alun paria päivää lukuunottamatta. Mutta on myönnettävä, että energia on ollut aika vähissä ja pääkin jotenkin niin tokkurainen, etten ole jaksanut kirjoitellakaan. Ei vain ole tullut mieleen mitään mukavaa aihetta.
Olympialaiset kuitenkin ovat menossa kaikkine kiinalaisine kummallisuuksineen. Oli surullista lukea tämän päivän aviisista, että avajaisissa laulanut pikkutyttö ei oikeasti laulanutkaan, vaan aukoili vaan suutaan. Hän joka oikeasti lauloi, oli vain lainannut äänensä, koska häntä ei kelpuutettu esiintymään julkisesti, sillä hän ei ollut niin söpö kuin tämä suutaan aukoillut tyttö. Säälin lähinnä näitä lapsia, miltä oikeasti mahtaa tuntua laulutaitoisesta tytöstä. Kyvyt kyllä käytetään, kunhan pysyy poissa näkyvistä!
Edellä mainittu on karmea esimerkki kiinalaisten ulkokultaisuudesta. Pääasia, että ulkokuori on korea ja kaikki näyttää hyvältä, viis siitä vaikka sydän verta itkisi.
Ja jostain taidoin myös lukea, että avajaisten ilotulitus ei ollutkaan kokonaan oikea ilotulitus, vaan osittain tietokoneanimaatiota. Kiinassa on kaikki mahdollista, ei mitään väliä kunhan hyvältä näyttää ja muu maailma ällistelee ihmeissään koko komeutta. Niin, ja tietääköhän kiinalaiset enää itsekään mikä on aitoa ja mikä keinotekoista, sadepilvetkin voidaan pyyhkäistä tarvittaessa taivaalta, jos ei satu sopimaan suunnitelmiin, saastepilvestäkin päästiin eroon ainakin Olympialaisten ajaksi, mutta eiköhän Pekingin taivas muutu taas likaisen ruskeaksi elokuun loppupuolella kun ulkomaalaiset vieraat ovat lähteneet kotimatkalleen ja Olympialaiset ovat ohi.
Saasteetonta ja aitoa kesän jatkoa!
moniNainen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti