sunnuntai 28. lokakuuta 2012
torstai 15. heinäkuuta 2010
Hellettä riittää
Viimeinen lomapäivä on jo alkanut. Ainakin ilmat ovat suosineet moniNaisen lomaa. Tähän mennessä vettä on tullut vain yhtenä päivänä. Ja mikäs sen parempaa.
Ennen lomaa sitä aina ajattelee loman olevan jotain taivaallista, mitä on koko vuoden odottanut. Mutta rehellisesti sanottuna moniNainen olisi ollut valmis palaamaan töihin jo parin viikon loman jälkeen. Minulle ei vain kertakaikkiaan sovi sellainen elämäntyyli, että vain istutaan ja möllötetään. moniNaisella pitää olla actionia tai sitten ikävystyn totaalisesti. Ja näin kävi ainakin tänä vuonna. Ja ponnekkaasti muistin sen myös tuoda julki oneManille. En tule pitämään lomaa ennenkuin tiedän, että pääsen lähtemään jonnekin muualle. Kotona tai mökillä en aio lomia enää nyhjätä.
Kotona saan olla ihan tarpeeksi vuoden aikana ja mökille on mukava mennä viikonlopuiksi, mutta ei koko ajaksi.
No mökillä emme ole olleet pariin viikkoon siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä oli aivan liian kuuma. Metsä on niin rutikuiva, että kuulee kun sammaleet ratisevat ja kallio hohkaa lämpöä läpi yön. Kukat ovat lähes kaikki kuolleet kuivuuteen muutamaa ruukkuistutusta lukuunottamatta. Niitä oneMan on käynyt päivittäin kastelemassa.
Vaikka moniNainen pitääkin lämmöstä, niin nyt on ollut kyllä hiukan tuskaista, muutamasta asteesta voisi kyllä hyvin luopua. moniNaisesta tuntuu, että aivot eivät oikein toimi ja luovuuskin on ollut minimissään. Siksi en ole paljon postaillut viime aikoina. Ei tätä hellettä ikuisesti kestä joten on vaan yritettävä nauttia ja löytää positiivisia puolia, kuten se että ei tarvitse pukea montaa vaatekertaa, eikä tule syötyä ylenmääräisesti.
Helteisiä kesäpäiviä!
moniNainen
Ennen lomaa sitä aina ajattelee loman olevan jotain taivaallista, mitä on koko vuoden odottanut. Mutta rehellisesti sanottuna moniNainen olisi ollut valmis palaamaan töihin jo parin viikon loman jälkeen. Minulle ei vain kertakaikkiaan sovi sellainen elämäntyyli, että vain istutaan ja möllötetään. moniNaisella pitää olla actionia tai sitten ikävystyn totaalisesti. Ja näin kävi ainakin tänä vuonna. Ja ponnekkaasti muistin sen myös tuoda julki oneManille. En tule pitämään lomaa ennenkuin tiedän, että pääsen lähtemään jonnekin muualle. Kotona tai mökillä en aio lomia enää nyhjätä.
Kotona saan olla ihan tarpeeksi vuoden aikana ja mökille on mukava mennä viikonlopuiksi, mutta ei koko ajaksi.
No mökillä emme ole olleet pariin viikkoon siitä yksinkertaisesta syystä, että siellä oli aivan liian kuuma. Metsä on niin rutikuiva, että kuulee kun sammaleet ratisevat ja kallio hohkaa lämpöä läpi yön. Kukat ovat lähes kaikki kuolleet kuivuuteen muutamaa ruukkuistutusta lukuunottamatta. Niitä oneMan on käynyt päivittäin kastelemassa.
Vaikka moniNainen pitääkin lämmöstä, niin nyt on ollut kyllä hiukan tuskaista, muutamasta asteesta voisi kyllä hyvin luopua. moniNaisesta tuntuu, että aivot eivät oikein toimi ja luovuuskin on ollut minimissään. Siksi en ole paljon postaillut viime aikoina. Ei tätä hellettä ikuisesti kestä joten on vaan yritettävä nauttia ja löytää positiivisia puolia, kuten se että ei tarvitse pukea montaa vaatekertaa, eikä tule syötyä ylenmääräisesti.
Helteisiä kesäpäiviä!
moniNainen
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Vielä rokataan
Siitä on todella pitkä aika kun viimeksi olen kirjoitellut. Mutta tiedoksi, että kyllä täällä moniNainen vielä rokkaa. Aika ja energia on mennyt mökin laittamisessa ja monissa muissa puuhissa.
Viime viikonloppuna jo sitten saikin nautiskella "valmiista mökistä", tai siis ainakin melkein. Oli kertakaikkisen ihanaa vaan löhötä, kuunnella sateen ropinaa ja lueskella. Ja koska möksä on julistettu lähes informaatiovapaaksi vyöhykkeeksi, on tullut soiteltua musiikkia. Ilman telkkua ja tietskaria pärjää ihan hyvin. Mutta musiikki on must - kaunis ja rauhallinen. Niin ja kännykkäkin on vain hätätapauksia varten varalla.
Kokeilkaapa joskus itse, rauhoittuu ja sielu lepää.
No, varsin jouten ei kyllä varmaan ainakaan ensi viikonloppuna saa olla, sen verran työtä lauantainen myrsky aiheutti. Maassa makaa lukematon määrä katkenneita oksia ja mieletön määrä käpyjä, jotka on siivottava pois. Siinä sitä kuntoilua tulee ihan kuin itsestään.
Hirveän paljon kiukustuttavia asioita on tapahtunut parin viime kuukauden aikana. Niihin palaan ehkä myöhemmin tai sitten en. Saavat moniNaisen niin pahalle tuulelle, että on ehkä viisasta jättää kokonaan väliin. Puutun sitten tuleviin tapahtumiin Mitä sitä enää vanhoja kaivelemaan.
Neljänä aamuna on vielä mentävä sorvin ääreen. Tai ehkä on väärin sanoa mentävä, tässä maailman tilanteessa on pikemminkin oltava kiitollinen ja nöyrä, että se sorvi odottaa. Tosiasia on kuitenkin se, että edellisestä kesälomasta on vierähtänyt vuosi ja alkaa todella tuntumaan että loma tulee tarpeeseen. Niin kuin varmasti jokaiselle, joka lähipäivinä on jäämässä lomalle. Toivotaan vaan, että ilmojen haltijatar kääntyisi suopeammaksi kaikkia lomailijoita kohtaan.
Hyvää lomaa!
moniNainen
Viime viikonloppuna jo sitten saikin nautiskella "valmiista mökistä", tai siis ainakin melkein. Oli kertakaikkisen ihanaa vaan löhötä, kuunnella sateen ropinaa ja lueskella. Ja koska möksä on julistettu lähes informaatiovapaaksi vyöhykkeeksi, on tullut soiteltua musiikkia. Ilman telkkua ja tietskaria pärjää ihan hyvin. Mutta musiikki on must - kaunis ja rauhallinen. Niin ja kännykkäkin on vain hätätapauksia varten varalla.
Kokeilkaapa joskus itse, rauhoittuu ja sielu lepää.
No, varsin jouten ei kyllä varmaan ainakaan ensi viikonloppuna saa olla, sen verran työtä lauantainen myrsky aiheutti. Maassa makaa lukematon määrä katkenneita oksia ja mieletön määrä käpyjä, jotka on siivottava pois. Siinä sitä kuntoilua tulee ihan kuin itsestään.
Hirveän paljon kiukustuttavia asioita on tapahtunut parin viime kuukauden aikana. Niihin palaan ehkä myöhemmin tai sitten en. Saavat moniNaisen niin pahalle tuulelle, että on ehkä viisasta jättää kokonaan väliin. Puutun sitten tuleviin tapahtumiin Mitä sitä enää vanhoja kaivelemaan.
Neljänä aamuna on vielä mentävä sorvin ääreen. Tai ehkä on väärin sanoa mentävä, tässä maailman tilanteessa on pikemminkin oltava kiitollinen ja nöyrä, että se sorvi odottaa. Tosiasia on kuitenkin se, että edellisestä kesälomasta on vierähtänyt vuosi ja alkaa todella tuntumaan että loma tulee tarpeeseen. Niin kuin varmasti jokaiselle, joka lähipäivinä on jäämässä lomalle. Toivotaan vaan, että ilmojen haltijatar kääntyisi suopeammaksi kaikkia lomailijoita kohtaan.
Hyvää lomaa!
moniNainen
perjantai 2. huhtikuuta 2010
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Maaliskuun masentaa
Otsikko kertoo jo kaiken moniNaisen tämänhetkisestä mielentilasta. Yleensä maaliskuu on toivoa täynnä, päivät ovat kohtalaisen pitkät, aurinko paistaa ja kevät tekee tuloaan täydellä vauhdilla. Mutta ei tänä vuonna. Viime yönäkin meitä oli taas siunattu viidellätoista sentillä uutta lunta.
Tuntuu, että nykyään luonnollakin on vain kaksi vaihtoehtoa; on tai off. Kauhulla ajattelen mihin se kaikki vesi menee kun lumi oikeasti alkaa sulamaan. Ulko-oveni edustalla on ränneihin asti ulottuvat lumikasat, ikkunoista ei näe ulos kun lumi peittää näkyvyyden. Onneksi sentään vielä ovesta pääsee ulos.
Surkeuksissani rupesin jo katumaan kun varasin kesälomani alkamaan juhannusviikolla. Mitä jos mökkimme on vielä silloinkin lumen ympäröimä. Toivottavasti ei kuitenkaan. Mutta muistan kyllä yhden kesän 80-luvulta kun kesäkuussa satoi lunta.
Jos näin surkeasti kävisi, niin silloin visa vinkuisi ja moniNainen lentäisi lämpimämmille seuduille.
Pitkä, turhan pitkä tämä talvi on. Se on vienyt puhdin ja inspiraation enkä ole jaksannut kirjoitellakaan. Nyt olen sentään saanut uuden läppärin, se jo helpottaa elämää. Ei tarvitse tuntitolkulla istua ja odottaa, että saa koneen edes auki. Tämä uusi peli on lähes tähtitieteellisen nopea, ei meinaa perässä pysyä. Siis aivan toista kuin vanha pc, joka piti niin kovaa ääntäkin että luuli jonkun käynnistävän vanhaa zetoria. Joten siis jotain positiivistakin. Ja kyllä se kevät vielä tulee!
Kevättä odotellessa!
moniNainen
Tuntuu, että nykyään luonnollakin on vain kaksi vaihtoehtoa; on tai off. Kauhulla ajattelen mihin se kaikki vesi menee kun lumi oikeasti alkaa sulamaan. Ulko-oveni edustalla on ränneihin asti ulottuvat lumikasat, ikkunoista ei näe ulos kun lumi peittää näkyvyyden. Onneksi sentään vielä ovesta pääsee ulos.
Surkeuksissani rupesin jo katumaan kun varasin kesälomani alkamaan juhannusviikolla. Mitä jos mökkimme on vielä silloinkin lumen ympäröimä. Toivottavasti ei kuitenkaan. Mutta muistan kyllä yhden kesän 80-luvulta kun kesäkuussa satoi lunta.
Jos näin surkeasti kävisi, niin silloin visa vinkuisi ja moniNainen lentäisi lämpimämmille seuduille.
Pitkä, turhan pitkä tämä talvi on. Se on vienyt puhdin ja inspiraation enkä ole jaksannut kirjoitellakaan. Nyt olen sentään saanut uuden läppärin, se jo helpottaa elämää. Ei tarvitse tuntitolkulla istua ja odottaa, että saa koneen edes auki. Tämä uusi peli on lähes tähtitieteellisen nopea, ei meinaa perässä pysyä. Siis aivan toista kuin vanha pc, joka piti niin kovaa ääntäkin että luuli jonkun käynnistävän vanhaa zetoria. Joten siis jotain positiivistakin. Ja kyllä se kevät vielä tulee!
Kevättä odotellessa!
moniNainen
sunnuntai 14. helmikuuta 2010
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Eriarvoisuuden maa
Suunnattoman lumimäärän ja kylmyyden keskellä moniNaisella on ollut aikaa katsella hiukan telkkua. Ehkä ei olisi pitänyt. Mikään ei raivostuta minua enempää kuin se, miten ihmisiä tässä maassa kohdellaan. Ja nimenomaan suomalaisia.
Televisiossa on jonkun aikaa pyörinyt Yhteisvastuu-keräyksen "mainoksia". Järkyttävää katsottavaa. Kuinka kaikki se on mahdollista täällä "ei-ole-mahdollista-Suomessa". Toivottavasti olette nähneet ainakin osan näistä pätkistä. Ihmiset elävät, vai voiko niin edes sanoa, totaalisessa kurjuudessa.
Samaan aikaan esitetään ohjelmaa pakolaisista, jotka tulevat tänne väärennetyin asiapaperein. Heille maksetaan tuhansia euroja kuukaudessa ainoastaan siitä, että ovat tulleet Suomeen jäädäkseen elämään veronmaksajien rahoilla. Olen itse tehnyt 40 vuotta töitä ja edes bruttotuloni ei ole niin paljon kuin ko henkilöille ohjelman mukaan maksetaan.
Samaisessa ohjelmassa Maahanmuuttoviraston tai minkä lie instanssin johtaja totesi, että perheiden yhdistämisiin ja ihmisten lennättämiseen tänne menee tänäkin vuonna miljoonia euroja. Korvaani särähti erityisesti kyseisen henkilön toteamus perhekäsityksen laajuudesta pakolaisten keskuudessa ja että isovanhempia myöten tänne on tuotava suurin piirtein koko suku.
Viime päivinä on lehdissä ollut kuitenkin juttuja vanhasta ja sairaasta venäläismummosta, joka on päätetty häätää täältä ja palauttaa Venäjälle, missä hänellä ei ole ketään huolta pitämässä. Täällä mummo asuu tyttärensä luona, joka myös huolehtii äidistään. Eikö venäläismummo kuulukaan tyttären perheeseen? Antakaa mummon olla täällä ja pistäkää kovempaan syyniin muilta mantereilta tulevat koijarit.
Mutta ennen muuta, toivon että suomalaisten vähäosaisten ihmisten asiat pistetään kuntoon, annetaan asuntoja heille, jotka ovat niitä vuosikausia jonottaneet, annetaan nälkäisille lapsille ruokaa, huolehditaan vanhuksista ja annetaan heille se arvo, mikä heille kuuluu. Kun oman maan kansalaisten hyvinvoinnista on ensin huolehdittu, niin sen jälkeen voitaisiin miettiä voisimmeko jotenkin auttaa muita.
Hattua nostan niille päättäjille, jotka uskaltavat tarttua ongelmaan.
Tasa-arvoa kaikille!
moniNainen
Televisiossa on jonkun aikaa pyörinyt Yhteisvastuu-keräyksen "mainoksia". Järkyttävää katsottavaa. Kuinka kaikki se on mahdollista täällä "ei-ole-mahdollista-Suomessa". Toivottavasti olette nähneet ainakin osan näistä pätkistä. Ihmiset elävät, vai voiko niin edes sanoa, totaalisessa kurjuudessa.
Samaan aikaan esitetään ohjelmaa pakolaisista, jotka tulevat tänne väärennetyin asiapaperein. Heille maksetaan tuhansia euroja kuukaudessa ainoastaan siitä, että ovat tulleet Suomeen jäädäkseen elämään veronmaksajien rahoilla. Olen itse tehnyt 40 vuotta töitä ja edes bruttotuloni ei ole niin paljon kuin ko henkilöille ohjelman mukaan maksetaan.
Samaisessa ohjelmassa Maahanmuuttoviraston tai minkä lie instanssin johtaja totesi, että perheiden yhdistämisiin ja ihmisten lennättämiseen tänne menee tänäkin vuonna miljoonia euroja. Korvaani särähti erityisesti kyseisen henkilön toteamus perhekäsityksen laajuudesta pakolaisten keskuudessa ja että isovanhempia myöten tänne on tuotava suurin piirtein koko suku.
Viime päivinä on lehdissä ollut kuitenkin juttuja vanhasta ja sairaasta venäläismummosta, joka on päätetty häätää täältä ja palauttaa Venäjälle, missä hänellä ei ole ketään huolta pitämässä. Täällä mummo asuu tyttärensä luona, joka myös huolehtii äidistään. Eikö venäläismummo kuulukaan tyttären perheeseen? Antakaa mummon olla täällä ja pistäkää kovempaan syyniin muilta mantereilta tulevat koijarit.
Mutta ennen muuta, toivon että suomalaisten vähäosaisten ihmisten asiat pistetään kuntoon, annetaan asuntoja heille, jotka ovat niitä vuosikausia jonottaneet, annetaan nälkäisille lapsille ruokaa, huolehditaan vanhuksista ja annetaan heille se arvo, mikä heille kuuluu. Kun oman maan kansalaisten hyvinvoinnista on ensin huolehdittu, niin sen jälkeen voitaisiin miettiä voisimmeko jotenkin auttaa muita.
Hattua nostan niille päättäjille, jotka uskaltavat tarttua ongelmaan.
Tasa-arvoa kaikille!
moniNainen
torstai 28. tammikuuta 2010
Valetta vain
Ei ole moniNaisen vuosi lähtenyt käyntiin aivan oletetulla tavalla. Kylmyys on varmaan tehnyt tehtävänsä. Olen talviunessa, ei inspiraation eikä luovuuden häivää, jossain ne ovat hautautuneina lumikinoksiin.
Viime viikkoina on ollut huvittavaa ja ikävääkin lukea lehdistä kaikenlaisista valeilmiöistä ja -persoonista. On valelääkäriä,valehoitajaa,valeopettajaa jne. Ja tämänhän ei pitäisi Suomessa olla mahdollista - muualla kylläkin. Kaikista suurimmat epäilykseni kohdistuvat kuitenkin Arkadianmäen graniittipytinkiin, siellä vasta niitä valepersoonia onkin. Onkohan niistä kukaan oikea. Pelleilevät vain ja sitten nämä vielä kehtaavat sanoa, että ne ovat muut, jotka valehtelevat. Muisti pätkii yhdellä jos toisellakin nimiä mainitsematta.
Mutta ei tämä "valetrendi" mikään uusi juttu ole. Olin pari viikkoa sitten katsomassa Havukka Ahon Ajattelijaa. Ja Konsta se varsinainen ilmiö olikin, toimi valetohtorina ja -maisterina ja vaikka minä.
Mutta trendit toistuu niin kuin muotikin tietyin väliajoin. Ehkä valheen jälkeen tulee tositrendi. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan mitä se tuo tullessaan.
Tällä hetkellä toivon, että tämä talvi olisi valetta, makkarat vyötärölläni vielä isompi vale. Ja muutaman viikon kuluttua, kevätauringon lämmittäessä heräisin talviunestani ihanaan kevääseen autuaan tietämättömänä, että vyötäisilläni olisikaan koskaan ollut makkaroita ja voisin todeta tyytyväisenä, että sehän oli vain valetta.
Valetta vain - tosi on!
moniNainen
Viime viikkoina on ollut huvittavaa ja ikävääkin lukea lehdistä kaikenlaisista valeilmiöistä ja -persoonista. On valelääkäriä,valehoitajaa,valeopettajaa jne. Ja tämänhän ei pitäisi Suomessa olla mahdollista - muualla kylläkin. Kaikista suurimmat epäilykseni kohdistuvat kuitenkin Arkadianmäen graniittipytinkiin, siellä vasta niitä valepersoonia onkin. Onkohan niistä kukaan oikea. Pelleilevät vain ja sitten nämä vielä kehtaavat sanoa, että ne ovat muut, jotka valehtelevat. Muisti pätkii yhdellä jos toisellakin nimiä mainitsematta.
Mutta ei tämä "valetrendi" mikään uusi juttu ole. Olin pari viikkoa sitten katsomassa Havukka Ahon Ajattelijaa. Ja Konsta se varsinainen ilmiö olikin, toimi valetohtorina ja -maisterina ja vaikka minä.
Mutta trendit toistuu niin kuin muotikin tietyin väliajoin. Ehkä valheen jälkeen tulee tositrendi. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan mitä se tuo tullessaan.
Tällä hetkellä toivon, että tämä talvi olisi valetta, makkarat vyötärölläni vielä isompi vale. Ja muutaman viikon kuluttua, kevätauringon lämmittäessä heräisin talviunestani ihanaan kevääseen autuaan tietämättömänä, että vyötäisilläni olisikaan koskaan ollut makkaroita ja voisin todeta tyytyväisenä, että sehän oli vain valetta.
Valetta vain - tosi on!
moniNainen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
