Kesäkuu

Nyt on siis ihan virallisesti kesä. Toki se oli jo eilenkin, ainakin jos sitä ilmoista katsoo. Viikonloppu oli siis taivaallisen ihana sään puolesta ja kaikin puolin muutoinkin. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja moniNainen löhösi käytännöllisesti katsoen koko viikonlopun kalliolla tekemättä mitään! Voitteko kuvitella? Mutta niin itsekkääksi olen vihdoin oppinut, että kykenen vain olemaan enkä jatkuvasti mieti tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Enkä edes kanna siitä enää huonoa omaatuntoa, jos minulla nyt ylipäätään sitä onkaan.
Ja kyllä sitä ihan hyvin pystyi vain lojumaan ja vetelehtimään, ja se teki jopa ihan hyvää. Uusia puolia löytää itsestään vielä kympsemmälläkin iällä.

Ainoa haittapuoli viikonlopussa oli aivan uskomaton siitepölyn määrä. Kaikki ulkokalusteet olivat aivan keltaisia, mutta koska olin päättänyt olla tekemättä mitään niin annoin pölyn kerääntyä. Toivottavasti männyt ovat levitelleet kaiken siitenpölynsä seuraavaan viikonloppuun mennessä niin kalusteet voisi pestä. Pieni sadekuuro edesauttaisi myös siitepölymäärään ja tekisi luonnolle muutoinkin hyvää.
Säälittää ne miljoonat mustikankukat, jotka karisevat kuivuuttaan. Olen niitä ihastellut muutaman viikon ja nähnyt jo itseni poimimassa ihanan pulleita mustikoita. Mutta nähtäväksi jää ehtivätkö ollenkaan kehittyä marjoiksi tai jos ehtivät, on varmaan turha odottaa viime kesän vertaista satoa.

Viikonlopun täydellisen levon jälkeen jaksaakin taas töihin ruhtinaalliseksi kolmeksi päiväksi kunnes koittaa kauan odotettu viikon loma.

Heleää kesäkuuta!
moniNainen