Nyt se ihan oikeasti alkoi, siis loma. Tänään oli ensimmäinen virallinen lomapäivä. Eikä ole satanut koko päivänä! Aamulla lähdimme jo hyvissä ajoin liikenteeseen Ikeaan hakemaan kukkaruukkuja ja sieltä pojan luokse avustamaan muuttopuuhissa. Siinä sitten vierähtikin ihan koko päivä, kymmenen maissa illalla oltiin kotona. Molemmat väsyneinä kuin maratonin juosseina.
Olin selvästi havaitsevinani pienoista ylpeyttä jälkeläisessäni, kun kaiken roudattuamme keitimme kahvit koko porukalle ja ihastelimme kaunista asuntoa. Ilo ja ylpeys on ymmärrettävää, olihan hän vihdoin uskaltanut ottaa ison askeleen tyttöystävänsä kanssa ja ostanut ensimmäisen oman asunnon. moniNainen on vilpittömästi iloinen heidän puolestaan. Onni askukoot heidän kanssaan.
Mökille lähtö siirtyy keskiviikkoon, koska ompeluhommat jäivät tältä päivältä ja haluan saada ihanan kahvisäkkiliinani valmiiksi ja yhdet verhotkin pitää vielä lyhentää. Tai mitään ei pidä, vaan haluan tehdä ne valmiiksi, koska mikään ei rasita minua enempää kuin keskeneräiset asiat. Ne jäytävät takaraivossa kuin tupajumit vanhoissa hirsissä, eivät jätä rauhaan yölläkään. Paras ratkaisu on siis tehdä pois keskeneräiset askareet ja sitten voi relata täysin rinnoin.
Poutapäiviä!
moniNainen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti