On kummallista kun tulee pari sadepäivää peräjälkeen, niin tuntuu kuin aina vain sataisi. Sitä unohtaa niin helposti ne aurinkoiset päivät. Koko viime viikonhan aurinkoi paistoi.
Tämä päivä on kokonaisuudessaan ollut varsin ankean oloinen, paitsi että ilma oli harmaa, niin flunssaoireet eivät ole jättäneet minua rauhaan. Välillä paleltaa, päätä jomottaa ja jäseniä särkee. Kuulunee kait Suomen kevääseen, sen kanssa on vain elettävä.
Mutta jotain aurinkoistakin sentään löysin tästä päivästä, ensimmäiset sinivuokot herkistelevät aidan vierustalla. Ja sehän on varma merkki että kevät edistyy.
Kevään merkkejä etsiessä!
moniNainen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti